Ritarikunnan riemuvuoden pyhiinvaellus Roomaan lokakuussa 2025
Kauan odotetun ja pitkään suunniteltujen järjestelyjen jälkeen ritarikuntamme osallistui pyhän, toivon ja
riemun vuotena 2025, 21 – 23 lokakuuta yhteiseen pyhiinvaellukseen Roomassa. Suomesta
pyhiinvaellukseen osallistui 15 daamia, ritaria ja seuralaista piispa Raimon johdolla. Meiltä osallistui siis
puolet ritarikunnastamme tähän merkittävään, mieleenpainuvaan pyhiinvaellukseen. Seuraavaa pyhää
vuotta vietetään Roomassa vuonna 2033 2000 vuotta Herramme Jeesuksen Kristuksen kuoleman ja
ylösnousemuksen jälkeen. Sitä seuraavaan Pyhän vuoden viettoon, vuonna 2050, tuskin moni meistä
osallistuu.
Jerusalemin Pyhän haudan ritarikunnan kansainvälistä riemuvuotta Roomassa vietettiin suurmestarin,
neljän varasuurmestarin ja käskynhaltijoiden johdolla. Yhteensä meitä oli yli 3 600 ritaria ja daamia
jokaiselta maanosalta. Siten tapahtumaan osallistui yli 10 % kaikista ritareista ja daameista. Suurmestari
kardinaali Fernando Filoni luovutti kaikkien ritarien ja daamien puolesta paavi Leo XIV:ta Palestiinan Neitsyt
Marian ikonin. Ikoni oli varta vasten valmistettu paaville. Paavi kiitti ikonista ja muistutti ritareita ja
daameja pyhiinvaellusten tärkeydestä ja ritarikunnan merkityksestä pyhän haudan suojelijana sekä
Jerusalemin kirkon tukijoina. Paavi piti vastaanoton kaikille pyhiinvaeltajille torstaina 23.10. Puheessaan
paavi kiitti ritarikuntaa kaikesta siitä avusta, jonka ritarit ja daamit antavat Pyhän maan eri tarpeisiin.
Tiistaina 21.10. osallistuimme ensimmäiseen messuun Pyhän Paavalin basilika muurien ulkopuolella
olevaan kirkkoon. Ennen messun viettoa kuljimme vanhan perinteen mukaisesti Pyhän oven kautta
kirkkoon. Tämä kirkko on tärkeä, sillä Pyhän Paavalin reliikit säilytetään täällä. Messu vietettiin kardinaali
Ferdando Filonin johdolla. Kuunnellessamme kardinaalin saarnaa jokaisella pyhiinvaeltajalla oli
mahdollisuus uusia henkilökohtaisen kohtaamisen Kristuksen kanssa. Messu oli kaunis ja piispa Raimo toimi
ristiinkantajana.
riemun vuotena 2025, 21 – 23 lokakuuta yhteiseen pyhiinvaellukseen Roomassa. Suomesta
pyhiinvaellukseen osallistui 15 daamia, ritaria ja seuralaista piispa Raimon johdolla. Meiltä osallistui siis
puolet ritarikunnastamme tähän merkittävään, mieleenpainuvaan pyhiinvaellukseen. Seuraavaa pyhää
vuotta vietetään Roomassa vuonna 2033 2000 vuotta Herramme Jeesuksen Kristuksen kuoleman ja
ylösnousemuksen jälkeen. Sitä seuraavaan Pyhän vuoden viettoon, vuonna 2050, tuskin moni meistä
osallistuu.
Jerusalemin Pyhän haudan ritarikunnan kansainvälistä riemuvuotta Roomassa vietettiin suurmestarin,
neljän varasuurmestarin ja käskynhaltijoiden johdolla. Yhteensä meitä oli yli 3 600 ritaria ja daamia
jokaiselta maanosalta. Siten tapahtumaan osallistui yli 10 % kaikista ritareista ja daameista. Suurmestari
kardinaali Fernando Filoni luovutti kaikkien ritarien ja daamien puolesta paavi Leo XIV:ta Palestiinan Neitsyt
Marian ikonin. Ikoni oli varta vasten valmistettu paaville. Paavi kiitti ikonista ja muistutti ritareita ja
daameja pyhiinvaellusten tärkeydestä ja ritarikunnan merkityksestä pyhän haudan suojelijana sekä
Jerusalemin kirkon tukijoina. Paavi piti vastaanoton kaikille pyhiinvaeltajille torstaina 23.10. Puheessaan
paavi kiitti ritarikuntaa kaikesta siitä avusta, jonka ritarit ja daamit antavat Pyhän maan eri tarpeisiin.
Tiistaina 21.10. osallistuimme ensimmäiseen messuun Pyhän Paavalin basilika muurien ulkopuolella
olevaan kirkkoon. Ennen messun viettoa kuljimme vanhan perinteen mukaisesti Pyhän oven kautta
kirkkoon. Tämä kirkko on tärkeä, sillä Pyhän Paavalin reliikit säilytetään täällä. Messu vietettiin kardinaali
Ferdando Filonin johdolla. Kuunnellessamme kardinaalin saarnaa jokaisella pyhiinvaeltajalla oli
mahdollisuus uusia henkilökohtaisen kohtaamisen Kristuksen kanssa. Messu oli kaunis ja piispa Raimo toimi
ristiinkantajana.
Seuraavana päivänä pyhiinvaeltajat kulkivat Lateraanin Pyhän Johanneksen kirkon ovien kautta kirkkoon.
Vanhan tradition mukaan kirkossa on Pyhän Pietarin puualttari. Kardinaali Filoni muistutti saarnassaan, että
pyhä Pietari antoi henkensä kirkolle ja hän käsitteli Pietarin asemaa kirkossa. Samalla suurmestari kehotti
pyhiinvaeltajia uudistamaan heidän sisimmässään uskonsa, toivonsa ja armeliaisuutensa. Saman päivän
iltapäivänä kuljimme Santa Maria Maggioren basilikan ovien kautta kirkkoon. Kirkon siunasi paavi Sixtus III
Efesoksen konsiilin (vuonna 431) jälkeen, jolloin vahvistettiin Pyhän Marian jumalallinen äitiys. Paavi
Fransiskuksen kaunis mutta yksinkertainen hauta on tässä kirkossa. Pyhiinvaeltajat mietiskelivät
hiljaisuudessa kirkossa ruusukkoa lukien.
Viimeisenä päivänä eli lokakuun 23:na paavin vastaanoton jälkeen paavi Paavali VI:n salissa pyhiinvaeltajat
menivät kulkueessa Pyhän Pietarin kirkon pyhien ovien kautta viettämään pyhää messua Pyhä Pietarin
kirkossa kardinaali Filonin johdolla. Hän totesi mm. Pyhän Ambrosiuksen sanoja lainaten ”Ubi Petrus, ibi
Ecclesia” (”missä Pietari on, siellä on kirkko”). Ylikäskynhaltija suurlähettiläs Leonardo Visconti di Modrone,
joka oli pyhiinvaelluksen pääjärjestäjä, kiitti kaikkia pyhiinvaeltajia osallistumisistaan ja uskoi
pyhiinvaelluksen vahvistaneen uskoamme ja rakkauttamme Pyhään maahan. Eräs pyhiinvaeltaja totesi, että
meidän esikuvamme on Pyhä Bartolo Longo, Jerusalemin pyhän haudan ritarikunnan ritari, jonka paavi
kanonisoi lokakuun 19. päivänä. Bartolo Longo rakasti suuresti Pyhä Mariaa joka on kaikkien ritarien ja
daamien esikuva.
Rooman pyhiinvaellus oli erinomaisen tärkeä hengellinen tapahtuma suomalaisille pyhiinvaeltajille, vaikka
joskus pitkät odotusajat ja jonot olivat aika raskaita. Meillä oli hyvä yhteyshenki ja mukavin yhteinen hetki
oli illallinen tyypillisessä italialaisessa ravintolassa Trasteveressa.
Uskomme, toivomme, rukouksemme ja apumme Pyhälle maalle vahvistuivat Rooman Pyhän ja toivon
pyhiinvaelluksen seurauksena.
Mikael Paul
Vanhan tradition mukaan kirkossa on Pyhän Pietarin puualttari. Kardinaali Filoni muistutti saarnassaan, että
pyhä Pietari antoi henkensä kirkolle ja hän käsitteli Pietarin asemaa kirkossa. Samalla suurmestari kehotti
pyhiinvaeltajia uudistamaan heidän sisimmässään uskonsa, toivonsa ja armeliaisuutensa. Saman päivän
iltapäivänä kuljimme Santa Maria Maggioren basilikan ovien kautta kirkkoon. Kirkon siunasi paavi Sixtus III
Efesoksen konsiilin (vuonna 431) jälkeen, jolloin vahvistettiin Pyhän Marian jumalallinen äitiys. Paavi
Fransiskuksen kaunis mutta yksinkertainen hauta on tässä kirkossa. Pyhiinvaeltajat mietiskelivät
hiljaisuudessa kirkossa ruusukkoa lukien.
Viimeisenä päivänä eli lokakuun 23:na paavin vastaanoton jälkeen paavi Paavali VI:n salissa pyhiinvaeltajat
menivät kulkueessa Pyhän Pietarin kirkon pyhien ovien kautta viettämään pyhää messua Pyhä Pietarin
kirkossa kardinaali Filonin johdolla. Hän totesi mm. Pyhän Ambrosiuksen sanoja lainaten ”Ubi Petrus, ibi
Ecclesia” (”missä Pietari on, siellä on kirkko”). Ylikäskynhaltija suurlähettiläs Leonardo Visconti di Modrone,
joka oli pyhiinvaelluksen pääjärjestäjä, kiitti kaikkia pyhiinvaeltajia osallistumisistaan ja uskoi
pyhiinvaelluksen vahvistaneen uskoamme ja rakkauttamme Pyhään maahan. Eräs pyhiinvaeltaja totesi, että
meidän esikuvamme on Pyhä Bartolo Longo, Jerusalemin pyhän haudan ritarikunnan ritari, jonka paavi
kanonisoi lokakuun 19. päivänä. Bartolo Longo rakasti suuresti Pyhä Mariaa joka on kaikkien ritarien ja
daamien esikuva.
Rooman pyhiinvaellus oli erinomaisen tärkeä hengellinen tapahtuma suomalaisille pyhiinvaeltajille, vaikka
joskus pitkät odotusajat ja jonot olivat aika raskaita. Meillä oli hyvä yhteyshenki ja mukavin yhteinen hetki
oli illallinen tyypillisessä italialaisessa ravintolassa Trasteveressa.
Uskomme, toivomme, rukouksemme ja apumme Pyhälle maalle vahvistuivat Rooman Pyhän ja toivon
pyhiinvaelluksen seurauksena.
Mikael Paul
